torstai 9. kesäkuuta 2016

Värikäs, pieni Reykjavík

Reykjavíkissa vietimme aikaa vain yhden päivän, joka oli aivan riittävä aika pienen kaupungin tutkimiseen. Ydinkeskusta on kävellen hyvin hallittavissa, ja suurin osa liikkeistäkin majailee Laugavegur-kadun varrella. Varsinaisia "turistinähtävyyksiä" ei ole montaa.



Ensimmäisenä Reykjavíkin keskustassa silmiin pistää rakennuksien värikkyys. Vihreää tuolla, sinistä siellä. Täällä kun sää on usein ankea, eikä kasvillisuudesta tule paljoakaan vehreyttä, talojen värikkyys on tervetullutta. Rakennukset ovat matalia ja puurakenteisia, vain vedenrajaa lähestyessä näemme ensimmäiset korkeahkot kerrostalot.



Hallgrímskirkja, Hallgrímurin kirkko, kohoaa kadun päässä muiden rakennusten ylle. Se on koko Islannin korkein rakennus 74 metrin kirkontornillaan. Harkitsen nousemista ylös torniin kuvaamaan, mutta sää on ankea ja harmaa. Pihassa näen ensimmäiset kukat koko Islannissa.




Mielenkiintoista on, että silmämääräisesti kulttuuri tuntuu saaneen enemmän vaikutteita Pohjois-Amerikasta kuin Euroopasta. Tämä näkyy erityisesti ruokakauppojen hyllyillä, jossa oli kadehdittavan hyvä valikoima jenkkibrändejä. Islannin sijainnin huomioon ottaen se käy järkeenkin. Hyvin suuri osa turisteista on myös amerikkalaisia, majoitusisäntämme mukaan jopa noin 70-80% kaikista heidän asiakkaistaan. 


Meren rannassa tuuli tuntuu sisuksissa asti. Sólfar eli Sun Voyager seisoo inspiroimassa unelmoimaan kaukaisista, valloittamattomista paikoista, kuten Viikingit aikanaan tekivät. Onneksi tulinen nuudelikeitto lämmittää, maut ovat autenttista Aasiaa. Reykjavík on hämmentävä paikka.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti