torstai 28. huhtikuuta 2016

Marina Bay

Jos Singapore tuo mieleesi futuristisen, scifi-elokuviin sopivan teräs-lasikaupungin superpuineen, ajattelet Marina Bayta. Marina Bay on Singaporen uusimpia kaupunginosia, ja osa sen nähtävyyksistä on valmistunut vasta aivan viime vuosina. 


Marina Bayssa sijaitsee monet Singaporen uusista nähtävyyksistä. Tunnetuimpana on Gardens by the Bay, joka on monimutkainen ja futuristinen puistoalue. Vaikka ei olisikaan hortikulttuurista mitenkään erityisen kiinnostunut, Gardens by the Bay on nähtävä jo pelkästään arkkitehtuurisen visuaalisuuden vuoksi. Taivaisiin kurottelevat metalliset superpuut ja lasikupoliset kasvihuoneet on suoraan kuin scifi-elokuvien tulevaisuuden kaupungista. Singaporen ajatus onkin ollut rikkoa perinteinen kaupunki-puistomalli rakentamalla kaupunki "puiston sisälle". Tältäkö kaikkien suurkaupunkien puistoalueet tulevat näyttämään tulevaisuudessa?




Puistossa on kaksi kasvihuonetta: Cloud Forest ja Flower Dome. Cloud Forestissa olosuhteet on imitoitu korkeiden vuoristosademetsien mukaan. Ilma on viileää (tai ainakin viileämpää kuin ulkona) ja kosteaa. Flower Domessa taas matkitaan Välimerenilmastoa, joten täällä pääsee näkemään niin tuttuja kuin tuntemattomia kasveja Välimeren, Australian, Etelä-Afrikan ja Etelä-Amerikan alueelta. Vierailimme ainoastaan Cloud Forestissa, ja paikka oli kyllä hieno vaikka sisältö ei niin vastannutkaan omia intressejä. 




Gardens by the Bayhin kannattaa suunnata iltapäivästä, jotta on aikaa kierrellä suurta puistoaluetta, vierailla halutessaan kasvihuoneissa, ja nähdä superpuut päivä-ja yövalaistuksessa. Iltahämärän aikaan suuntaa askeleesi Marina Bay Sandsin näköalatasanteelle, josta aukeaa huikea näkymä Marina Bayn ja Singaporen yli. Näköalatasanteen baarissa voi vaikka kippistellä jälleen yhdelle hyvin vietetylle matkapäivälle.





tiistai 19. huhtikuuta 2016

Singaporen Hawker Centerit

"I eat, therefore I am."

Indonesialaisen keittiön saloista on hyvä jatkaa ruoka-aiheessa, mutta siirrytään Singaporen kansanomaisiin Hawker Centereihin ja katukeittiöihin. Singaporen kehutaan olevan yksi maailman ruokapääkaupungeista, ja täältä todellakin löytyy jokaiselle jotakin. Ruokakulttuuri on oikeastaan fuusio eri maiden keittiöistä, sillä Singapore on aina ollut vilkas monikansallinen kauppakaupunki. Olit sitten kiinnostunut Michelin-tason fine diningista tai autenttisesta katukeittiöstä, vaihtoehdoista ei ole täällä ikinä pulaa. 

Japanilaisia Gyoza-dumplingseja, Maxwell Roadin Hawker centerissä.


Hienoissa ravintoloissa syömisestä saatat joutua maksamaan pitkän pennin Singaporessakin, mutta hyvää ruokaa kannattaa etsiä myös paljon kansanomaisemmista paikoista. Singaporen perinteiset Hawker Centerit ovat suuria rakennuksia, joissa ainakin yksi taso on omistettu pelkästään erilaisille ruokakojuille. Kojuilla on yhteiset pöydät ja astianpalautukset. Vaikka rakennuksien ulkonäkö ei olekaan uututtaan kiiltävä modernin Singaporen rinnalla, hygieniastandardit ovat joka paikassa hyvin korkeat, ja niiden toimintaa ja tasoa valvotaan tarkasti virainomaistaholta. Ruokapaikat, jotka eivät täytä standardeja kuolevat nopeasti. Hawker Centereissä asioinnista löytyy paljon ohjeita ja jopa oma "etiketti" miten pöytien varaamisessa tulee toimia. Oma neuvoni on olla jännittämättä asiaa liikaa ja paikanpäällä tarkkailla miten muut toimivat. 

Little Indian Hawker center.

Satay-vartaita Maxwell Roadin Hawker centerissä.

Jos Hawker Centerit tuntuvat liian nuhruisilta, toinen edullinen ja yhtä hyvä vaihtoehto on syödä suurten ostoskeskusten Food Courtissa. Täälläkin valinnanvaraa riittää, ruoat ovat laadukkaita ja edullisia, ja ympäristö usein uututtaan kiiltävä. Kunnon Food Courtissa on useita kojuja yhteisen ruokailutilan ympärillä, sekä salin ulkopuolella usein vielä monia itsenäisiä ravintoloita ja kahviloita omine pöytineen. 

Vivo cityn Food court.

Vivo cityn Food court.

Sekä Hawker Centereissä että Food Courteissa parhaiden tiskien luona on usein jonoa, joten jos et ole tarjonnasta varma, liity pisimmän jonon perälle. Usein juomat haetaan omasta erillisestä tiskistään. Ison annoksen voi saada helposti muutamalla eurolla, etenkin aasialaisissa ruokalajeissa pidättäytessään.

Vietnamilaista pho-keittoa ja katkarapu-kevätrullia Vivo cityn Food courtissa.

torstai 14. huhtikuuta 2016

Herkullinen Indo-ruoka

Indonesialainen ruoka on värikästä ja täynnä makua. Indonesialaiselle keittiölle on tyypillistä runsas mausteiden käyttö, joskaan itse ruoat eivät ole yltiöllisen mausteisia, vaan pikemminkin täyteläisiä. Ja tiesittekö, että kolme indonesialaista ruokaa on äänestetty maailman parhaiksi ruoiksi (sijat 1, 2 ja 14) CNN Internationalin "World's 50 Most Delicious Foods" maailmanlaajuisessa nettiäänestyksessä?

Soto Ayam ja Satay Ayam, eli Indonesialainen kanakeitto ja kanavartaat pähkinäkastikkeessa.

Usein ruokalajien pohjana on erilaiset maustetahnat ja niissä paistetut lihat, tofu, kana tai kala. Myös kookosmaitoa, makeaa soijakastiketta ja pähkinätahnaa käytetään paljon ruokien maustamiseen.

Nasi Goreng eli paistettua riisiä.

Koska Indonesia koostuu tuhansista eri saarista, ruoka vaihtelee hieman saarten välillä ja paljon paikallisia makujakin löytyy. Indonesialaisia perinteisiä ruokalajeja on laskettu olevan yhteensä viitisentuhatta, joista noin 30 on laajemmin tunnettuja.
Tunnetuimpien ja ehdottomasti suositeltavimpien ruokalajien listalta löytyy mm. Satay-vartaat (kana/lihavartaita pähkinäkastikkeessa), Soto (indonesialainen keitto), Mie goreng (paistettua nuudelia erilaisilla lisukkeilla), Nasi Goreng (paistettua riisiä erilaisilla lisukkeilla), ja Rendang (kookosmaidossa pitkään haudutettua kanaa tai lihaa).

Mie Goreng eli paistettua nuudelia. CC Kuva: closari

Rendang eli kookosmaidossa ja chilissä haudutettua lihaa. CC Kuva: Kyle Lam

Krupuk eli katkarapusipsejä, tarjoillaan lisukkeena. CC Kuva: See-ming Lee

Mausteiset ruoat on ihana huuhtoa alas hedelmämehuilla, smoothieilla ja lasseilla, joita on saatavilla joka ikisestä ruokapaikasta. Eikä tarvitse välttämättä ottaa jälkiruokaa suun raikastaakseen. Annoskoot olivat ravintoloissa sen verran isoja, että emme syöneet indonesialaisia jälkiruokia kertaakaan matkan aikana.

Fruit Lassi, Krupuk ja Duck Nasi Goreng.

Ja jos indonesialainen ruoka ei jostain syystä nappaa, länsimaista sekä muita Aasian ruokia on helposti saatavissa vähänkin isommissa kylissä. Kutalla söimme yhtä autenttista kreikkalaista kuin Kreikassa, sekä Ubudissa ranskalaisen leipomon antimia, kuin myös aivan ihanaa gelatoa aasialaisella twistilla.



Jo pelkästään indonesialaisen ruoan vuoksi haaveilen palaavani vielä Aasiaan. Toki hyvää indo-ruokaa saa muualtakin. Jos löydät itsesi esimerkiksi Amsterdamista, kannattaa käydä syömässä jossain indonesialaisessa raflassa, esimerkiksi hyväksi todetussa Kantjil & de Tijgerissä. Suomesta en yhtäkään indonesialaista ravintolaa ainakaan googlettamalla löytänyt.

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Turismin kääntöpuoli

Kaunista luontoa, mielenkiintoinen kulttuuri, hienot hiekkarannat. Päällisin puolin siis paratiisi, jossa voisi vaan ummistaa silmänsä kaikille epäkohdille. Etenkin Indonesiassa, kuten varmasti myös muissa kehittyvissä maissa, turismin kääntöpuolia ei kuitenkaan voi olla huomaamatta pinnan alla.


Etenkin Balilla infrastruktuurin kestämättömyys turismin määrään nähden on todellinen ongelma. Uudet rakennusprojektit keskittyvät turismin tukemiseen, kuten ostoskeskuksiin ja alati rakentuviin uusiin hotelleihin. Samaan aikaan tiet, jätehuolto, sähkön ja veden jakelu, ja muut julkiset projektit vaatisivat kipeästi rahoitusta ja kunnostusta.


Suurin osa saaren makeanveden varastoista kuluu turisien tarpeisiin. Lähteiden mukaan jokainen huone neljän tähden hotellissa kuluttaa 300 litraa vettä päivässä. Samaan aikaan saari kärsii kasvavasta makeanveden pulasta.


Roskaaminen on suuri uhka Balin ekosysteemeille. Vain noin puolet kaikesta roskasta päätyy kierrätettäväksi, eikä jätteille ole systemaattista hävitysprosessia. Kaatopaikat jatkavat kasvuaan, ja tila käy vähiin. Sen lisäksi vain noin 25 % jätteistä on virallisten tahojen keräämiä. Jätteitä dumpataan laittomasti jättömaille ja metsiin.


Koska Balilla on paljon nähtävää, ja julkinen liikenne on vielä lapsen kengissä, autojen määrä pienellä saarella on huikea. Kapeat, huonokuntoiset ja mutkaiset tiet eivät ole pysyneet turismin kehityksessä mukana. Autojen määrä on kasvanut keskimäärin 13 % vuosittain, kun taas teiden kehitys on alle kolme prosenttia.

Creative Commons kuva: Simon_sees

Gileillä ei tarvitse murehtia autojen määrästä, mutta turistien ja tavaran kuljettamiseen saarelle tuodut ponit työskentelevät usein äärimmäisen huonoissa olosuhteissa sekä niitä kaltoinkohdellaan. Aktivistien mukaan näiden hevosten elinikä on vain noin 1-3 vuotta.

Creative Commons kuva: Cak-cak
Gili-saarien ekologinen kestävyys on melko olematonta. Saarilla ei ole juurikaan omaa tuotantoa, vaan kaikki tarvikkeet ja ruoka-aineet hedelmistä lähtien tuodaan Lombokilta. Makeanveden puute ja jäteongelmat vaivaavat myös piskuisia Gili-saaria.

Creative Commons kuva: papermakesplanes

Miten matkailija voi lievittää näitä ongelmia? 

Suosi julkista- tai kimppaliikennettä mahdollisuuksien mukaan. Käytä makeaa vettä säästeliäästi suihkussa, sekä pidennä pyyhkeiden ja lakanoiden pesuväliä hotelleissa. Kaikissa kolmessa meidän majoituksessa pyyhkeet ja lakanat ohjattiin jättämään lattialle, mikäli ne haluttiin vaihdettavan. Hotellitkin ovat heränneet siis ongelmaan. Tämä on sanomattakin selvää, mutta laita roskat vain niille tarkoitettuihin paikkoihin. Vältä Gileillä hevoskyytejä ja ota sen sijaan alle vaikkapa polkupyörä. 
Näillä ainakin pääsee alkuun.