keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Luontomatkailua Balilla

Apinametsästä on sujuvaa sujahtaa toiseen luontoaiheiseen päivään. Jo Balille mentäessä tiesimme että haluamme vuokrata Ubudista käsin kuskin päiväksi, jotta pääsemme näkemään sisämaan luontoa. Asia järjestyi niinkin kätevästi kuin majoituksemme henkilökunnalta kysymällä, ja tuota pikaa meille oli ammattitaitoinen ja hyvin englantia puhuva opas järjestettynä.

Suurin toiveeni oli ollut nähdä riisiterasseja, ja Tegallagangin riisiterassit olivatkin päivän ensimmäinen kohteemme. Balilla on viljelty riisiä perinteisillä menetelmillä jo yli vuosituhannen ajan, ja terasseista suurin on Unescon maailmansuojelukohde. Tegallagang on siitä pienemmästä päästä.





Riisiterassien näkeminen ensimmäistä kertaa oli huikeaa, mutta niin oli myös tulivuoren. Mount Batur on Balin aktiivisin tulivuori purkautuen 20 kertaa parissasadassa vuodessa. Viimeisin purkaus oli vuonna 2000, ja kuljettajamme mukaan Batur on alkanut osoittaa taas heräämisen merkkejä. Rinteitä alas valuva musta on laavaa vuoden 1968 purkauksesta. Ja juu, ihmiset todellakin asuu tulivuoren juurella.




Päivän kolmas "ensimmäinen" oli vierailu pienellä kahviplantaasilla. Kahvitilalla sai kulkea vapaasti ja ihmetellä erilaisia viljelykasveja. Suurin osa plantaasin viljelemistä tuotteista on tuttuja kaupan hyllyiltä, mutta oli hieno päästä näkemään miten niitä kasvatetaan.




Plantaasin työntekijä kertoi pitkät tarinat kahvin ja kaakaon viljelystä ja valmistusprosessista. Kaikki tietenkin tähtäsi siihen että vierailijat ostaisivat heidän tuotteitaan vierailun lopuksi. Valmistusprosessi oli jokatapauksessa mielenkiintoinen.




Tiedättekö mitä on cat-poo-chino? Sivettikissan paskakahvia tietenkin. Maailman kalleinta kahvia, jota sai viljelmältä ostaa hintaan 5e / kuppi. Olihan sitä pakko maistaa, mutta täytyy myöntää että en ole fani.





Seitsemän tunnin ajelulle hintaa tuli 5,5 miljoonaa rupiaa eli noin 37 euroa, plus tarjosimme kuskillemme lounaan. Kuljettajaa valitessa kannattaa huomioda kuskin englanninkielen taidon lisäksi myös auton kunto ja varustelu. Etelä-Balilla kun ainakaan esimerkiksi turvavöiden olemassaolo ei ollut mikään itsestäänselvyys.


Olin kotona listannut ylös temppeleitä ja muita paikkoja joissa olisin halunnut käydä, mutta kävi ilmi että suunnittelemaani kohteita ei pysty kiertämään yhdessä päivässä huonon infrastruktuurin vuoksi. Suoria hyviä teitä ei yksinkertaisesti ole, ja olisimme joutuneet vuokraamaan kuljettajan kahdeksi päiväksi. Halusimme säästää aikaa kuitenkin myös Ubudissa liikkumiseen ja rentoutumiseen, joten tyydyimme hotellimme suunnittelemaan valmiiseen reittiin, joka oli itseasiassa oikein hyvä ja monipuolinen.

Ja taas sanon, että älä jää vain etelä-Balille bilettämään. Balilla on niin paljon muutakin tarjota.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti