perjantai 4. syyskuuta 2015

Bryssel ilman politiikkaa

Amsterdam jäi hiljalleen taakse, kun juna nytkähti kohti etelää suuntanaan Belgia. 
Bryssel yllätti positiivisesti. Vanha keskusta on arkkitehtuuriltaan kaunista, kadut romanttisen mukulakivisiä ja iloinen ranskalainen puheensorina kuului joka paikassa. Jos en olisi tiennyt missä olen, paras veikkaus olisi ollut Ranskassa. 




Näin lyhyen havainnoinnin perusteella Bryssel vaikuttaa myös hyvältä shoppailukaupungilta. Etenkin koska siellä on lempihelvettini Primark. Jos meinaat mennä, varaudu jonottamaan. Kauniissa ostoskeskuksissa on myös kaikenlaisia putiikkeja, mutta Brysselin sana tuntuu olevan ruoka.


Ja se ruoka, se oli mahtavaa! Päivän aikana testattiin pieni pastapaikka (hyvää!), Belgialaiset ranskalaiset (hyvää!), jälkiruokavohvelit (hyvää!) sekä tietysti suklaa. Ja ne suklaapuodit, en edes tiedä mistä alkaisin. Suklaata, suklaata, ihan älyttömän kallista suklaata, mutta ooooooooooh, parasta mitä olen syönyt pitkään aikaan. Pieninä määrinä täysin hintansa arvoista.



Nähtävyyksiä ei Brysselissä juuri kierretty. En oikeastaan edes kamalasti ottanut selvää niistä etukäteen, koska aikamme Brysselissä oli äärimmäisen rajallista. Sympaattisin nähtävyyksistä lienee se kuuluisin, Manneken Pis, eli 50cm korkuinen patsas pissaavasta pojasta. Kyllä, luit oikein.


Siellä se on, hirvittävän turistijoukon takana. Kiehtovampaa oli mielestäni talojen seiniin tehdyt sarjakuva-aiheiset maalaukset. Näitä ilmeisesti on Brysselissä paljonkin, mutta omalle kulkureitille sattui vain muutama.



Bryssel ei vastannut ennakkokäsityksiäni kolkosta, sieluttomasta kaupungista täynnä toimistorakennuksia sekä EU-poliitikkoja. Päinvastoin, kaupungissa tuntui olevan enemmän vanhan romanttista eurooppalaista tunnelmaa kuin esimerkiksi Amsterdamissa. Täytyy kuitenkin huomioida, että käytimme lyhyen aikamme täysin ydinkeskustan tuntumassa, kävelymatkan etäisyydellä Grand Place-aukiolta.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti