tiistai 9. lokakuuta 2012

Päivä, jona Risto rakastui Lontooseen

Keskiviikkona heräsimme tavallista aiemmin. Halusimme käydä uudemman kerran Primarkissa, ja myyjä oli vinkannut että aamulla tai myöhään illalla on paras aika vierailla liikeessä. Samalla kerralla kävimme myös uudemman kerran Forbidden Planetissa kompromissin löytämiseksi (Risto ei millään olisi halunnut lähteä "ostoshelvettiin" uudestaan muutoin.) Sen jälkeen pääsimme takaisin suunnitelmaan käsiksi, ja metroilimme Camdeniin. Arkena iltapäivällä väkeä oli juuri sopivasti, ei tarvinnut puskea massan läpi kyynärpäätaktiikalla tai juurikaan jonotella. Matkalla varsinaiselle Camden Stables Marketille pysähtelimme useampaan otteeseen kivoja juttuja nähdessämme. Mukaamme lähti muutama valokuvaprintti ja Ristolle pari erikoista paitaa. Parasta oli kuitenkin vain kierrellä omalaatuista aluetta sekä nauttia paikallisen antimista. Söimme Camdenissa myös reissun parhaat Fish & Chipsit, Lockside Bar & Kitchen nimisessä pubissa.







Kävimme hotellilla huilaamassa ja viemässä tavarat, ja illalla menimme jälleen Sohoon päivällistä metsästämään. Koska olimme jo syöneet päivän Fish & Chipsit, yritimme etsiä jotain muuta vaihteeksi. Lopulta päädyimme TGI Fridaysille, jossa Sofia oli käynyt Manhattanilla, eikä ruoasta ollut jäänyt kovin vahvaa muistikuvaa. Eikä ihmekään, sillä ruoka oli todella aliarvoista. Meillä oli ollut sangen huonoa tuuria ruoan suhteen myös aiempina päivinä. Lopulta kävi niin, ettemme käyneet yhdessäkään ruokapaikassa joita olin etukäteen katsastanut. Joko meillä ei ollut nälkä alueella ollessamme, ja sitten kun olimme nälkäisiä, paikat olivat liian kaukana. Sofialle olisi hyvin kelvannut kiinalainen ruoka Chinatownin monista kivannäköisistä ravintoloista, mutta Risto halusi jotain mitä ei saa yhtä helposti kotoSuomesta.




Illalla Risto kysyi Sofialta, voimmeko palata Lontooseen joka vuosi? Tunne kehittyi vähitellen, mutta viimeistään Camdenissa Risto rakastui kaupunkiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti