torstai 6. huhtikuuta 2017

Blogi muuttaa!

Aloitin tämän matkablogin viisi vuotta sitten omaksi ilokseni ja alkuun vain läheisten silmille. Viidessä vuodessa blogi, kuin myös sen kirjoittaja, on kasvanut ja kehittynyt kovastikin. Halusin uudistaa blogin ulkonäön kokonaan, ja sen yhteydessä blogi jatkuu osoitteessa https://projectforeversite.wordpress.com/ .



Uudessa blogissa nyt myös paljastuksia tulevista matkakohteista ja myös ensi vuoden matkahaaveista. Kaikki palaute uuden blogin toimivuudesta ja ulkoasusta on myös kovin tervetullutta!

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Pikavisiitti Los Angelesiin

Havaijilta palatessani päätin käyttää pitkän vaihtoajan Los Angelesissa hyväksi poistumalla lentokentältä. USAn sisäisellä lennolla ei ollut minkäänlaista maahantulotarkastusta, joten niihin ei tuhlautunut ylimääräistä aikaa. Alunperin suunnitelmat Losin näkemiseen olivat hyvin kunnianhimoiset, ja tarkoitus olikin Uberia hyödyntäen ehtiä Santa Monicasta Hollywoodiin ja Griffith observatorylle asti. Huonosti nukuttu yölento Losiin oli kuitenkin vienyt kaiken tehokkuuden mennessään, joten päädyimme hyppäämään lentokenttäbussiin ja huristelemaan sillä Santa Monicaan. 




Fiilis laiturilla seisoskellessa oli väsymyksestä huolimatta aika käsittämätön. Los Angeles! (okei, Santa Monica).  Mä olin Losissa! Vaikka ei edes pitänyt, kotimatkallahan mä olin. Päässä soi takavuosilta Savage Gardenin Santa Monica. 

"In Santa Monica, in the winter time
the lazy streets so undemanding, I walk into the crowd.
In Santa Monica, you get your coffee from the coolest places on the promenade.
Beauty so unavoidable, everywhere you turn it's there,
I sit and wonder what am I doing here?"




Kävelimme Santa Monican katuja, piipahdimme kurkkaamaan kauppoihin sisään, ja haimme Whole Foodsista piknik-lounaan. Loppujen lopuksi ei jaksettu eikä edes enää kunnolla oltaisi ehditty lähteä Hollywoodiin. Sen sijaan saimme kiireettömät tunnit ihailla leffoista tutunnäköistä Kaliforniaa.



Kyllähän se vähän näin jälkikäteen harmittaa, että ei tullut nähtyä enempää Losista, mutta onpahan siis syytä palata. Mitä todennäköisimmin jo ensi vuonna!


tiistai 14. helmikuuta 2017

Road to Hana

Road to Hana on Haleakalan lisäksi Mauin suosituimpia nähtävyyksiä, jos 103 kilometria pitkää maisemareittiä voi yhdeksi nähtävyydeksi kutsua. Hana Highway kiemurtelee 620:n mutkan ja 59:n yksisuuntaisen sillan yli, maisemien muuttuessa yhä vehreämmäksi sademetsäksi.


 Tien varrella tai sen läheisyydessä on lukemattomia vesiputouksia, toinen toistaan isompia ja hienompia. Osalla vesiputouksista on pieni parkkialue, toisissa joutuu käyttämään mielikuvitusta pysähtymisen suhteen. Alkumatkasta hihkuin ilosta jokaisen vesiputouksen kohdalla, loppumatkasta ei edes enää huvittanut pysähtyä kuin aivan isoimmille putouksille.



Matkan varrelta löytyy myös hyviä uimarantoja, ja vesiputousten altaissakin voi uida, jos uskaltaa.
Wai'anapanapan kansallispuistossa kannattaa ainakin pysähtyä ihmettelemään laavakivirantaa ja sen luolia.





Hanan jälkeen tie johtaa Haleakalan kansallispuistoon, josta löytyy leirintäalue erittäin vaikuttavilla näkymillä. The Pools of Ohe'o tai Seven Sacred Pools on syntynyt ajan kuluessa sademetsän vesien muodostamana, ja nimensä mukaisesti koostuu useasta vesialtaasta, joiden välillä on pieniä vesiputouksia. Vesiputousten ja altaiden koko riippuu sademäärästä, joten altaat ovat parhaimmillaan sateen jälkeen. Itä-Maui on käytännössä sademetsää, joten siellä sataa ympäri vuoden.





Seven Pools on Hana Highwayn viimeinen nähtävyys, jonka jälkeen tie muuttuu erittäin huonokuntoiseksi. Kannattaa siis pitää mielessä ajaessa, että sama reitti täytyy ajaa vielä takaisinkin. Jos vesiputouksilla tai muilla nähtävyyksillä ei ole parkkitilaa, takaisin tullessa niissä saattaa olla väljempää, sillä useimmat haluavat pysähtyä jo menomatkalla.



Koska suurin osa Hana Highwaysta sijaitsee sademetsän kupeessa tai sen ympäröimänä, rankkasateet äkkiä aiheuttavat vaarallisia tulvia. Tulvan uhatessa tiet suljetaan väliaikaisesti, mikä on hyvä tiedostaa Hanassa matkaillessa. Tiet saattavat olla suljettuna osan päivää, tai kunnes tiet saadaan raivattua auki. Paikallisilla on käytössä mobiilivaroitusjärjestelmä, joka tiedottaa äkillisistä sääilmiöistä. Rankkasateiden aiheuttamat tulvat eivät ole mikään leikin asia, sillä suuret vesimäärät voivat nopeasti tuhota kokonaisen kansallispuiston, kuten viime vuonna Mauilla kävi Iao State Parkille.


Hana Highwaylle kannattaa varata aikaa koko päivä. Bensatankki kannattaa täyttää, sillä seuraava bensa-asema löytyy Hanasta. Myös ruokapaikkoja on matkan varrella vain vähän, joten juotavaa ja pientä evästä on hyvä pitää autossa mukana. Jos ei huvita viettää koko päivää autossa, kannattaa yöpyä Hanassa tai Haleakalan kansallispuiston leirintäalueella, jolloin ajomatkan voi jakaa kahdelle päivälle.


tiistai 7. helmikuuta 2017

Rantapäivä Mauilla

Mauilla on paratiisikohteen maine, joka johtuu varmasti osittain, ellei jopa eniten sen kauniista rannoista. Erilaisia mahdollisuuksia on runsaasti, joten täältä löytyy jokaiselle jotakin. On hyviä snorklauskohteita aivan rannan tuntumassa, surffausta pienemmissä ja isommissa aalloissa, runsaasti muitakin vesiaktiviteettimahdollisuuksia sekä kauniita vaaleahiekkaisia aurinkorantoja palmun katveessa.


Mauin profiilista johtuen saaren eri puolien rannat ovat erilaisia. Suosituimmat lomakeskukset sijaitsevat saaren länsisuuntaisilla rannoilla, sillä ne ovat hitaasti syveneviä, vaaleahiekkaisia, hyviä uimiseen sekä vesiaktiviteettien aloittelijoille. Näitä rantoja löytyy Kaanapalista, Kiheistä, ja Wailea-Makenasta.




Makenasta löytyvä Maluaka Beach on suosittu snorklaajien keskuudessa, sillä alueella liikkuu erityisen paljon merikilpikonnia, joten niitä on helpoin bongata Turtle Towniksi nimetyltä alueelta, johon Maluaka Beach kuuluu.

Kuva: Armin Rodler

Pohjoisrannikolla on suosittuja surffauspaikkoja isomman aallokon vuoksi. Ho'okipa Beach on maailmankuulu ammattilaistason purjelautailukilpailuistaan, joten aallot ovat sen mukaiset. Rannat ovat hyviä muuhunkin kuin surffaajien ihailuun, sillä täällä kuulemma bongaa helposti merikilpikonnia, jotka käyvät lepäämässä rantakallioiden tuntumassa.

Kuva: Kent Buckingham
Itärannikolla näkyy hyvin saaren tuliperäisyys, täällä rannat ovat mustahiekkaisia ja kalliot laavakiveä. Wai'anapanapa Black Beach on ehkäpä tunnetuin itäpuolen rannoista, sillä se sijaitsee kätevästi Hana Highwayn varrella. Rannalla on turvallista uida vain silloin kuin aallokko on pientä. Ympäröivä kansallispuisto on kuitenkin vehreän kaunis, ja kallioilta löytyy mielenkiintoisia poukamia ja luolia.



Mauin eteläkärjessä sijaitseva La Perouse-lahti on jäänne viimeisimmästä Haleakalan purkauksesta. Täältä löytyy koskematonta luontoa ja karua rantaviivaa. Hiekkarantaa täällä ei ole juuri ollenkaan, mutta tyynellä säällä snorkausmahdollisuudet ovat kuulemma hyvät.



Löysin oman rantaparatiisini Makena Big Beachilta. Tosin sääjumala oli sitä vastaan, sillä juuri kun saimme auton parkkiin, alkoi satamaan. Kaatamalla.


Mauin läntiset rannat ovat myös parhaita paikkoja ihailla auringonlaskua. Ja ne olivat uskomattoman kauniita!

Kuva: Ruediger Gros

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Auringon Talossa

Haleakalā = Auringon Talo


Haleakalan kilpitulivuori on yksi Mauin "pakollisista" nähtävyyksistä, ja oli jo ennen matkaa selvää että ajamme sen huipulle maisemia ihailemaan. Mukavuudenhaluisten matkailijoiden onneksi tulivuorella vierailusta on tehty mahdollisimman helppoa, sillä autolla pääsee aivan sen huipulle asti, ja matkan varrelta löytyy kaksi vierailijakeskusta ja esimerkiksi wc-tilat. Huipulle kiemurteleva, paikoitellen todella jyrkkä autotie on kapea, mutta päällystetty. Tulivuoren huippu on 3055 metrin korkeudessa, ja pääosin pilvien yläpuolella.



Haleakala on pinta-alaltaan massiivinen, sillä noin 75% Mauin saaresta sijaitsee sen maaperällä, ja loput 25% saaren pinta-alasta on toisen tulivuoren, Mauna Kahalawain maaperää. Huipulta avautuvat upeat maisemat saaren länsipuolen yli, mutta palkitsevimmat ovat maisemat itse tulivuoren kraateriin.



Vaellus on suosittu aktiviteetti Haleakalalla, ja vaellusreittien vaativuus ja pituus vaihtelee lyhyistä pyrähdyksistä useamman päivän vaelluksiin. Ohut ilmanala ja vaihtuvat sääolosuhteet tekevät vaelluksista normaalia haastavamman. Jos vaellus Haleakalalla kiinnostaa, kansallispuiston sivuilla on informatiivinen video vaellukseen valmistautumisesta.


Moni matkailija suuntaa Haleakalalle aamuhämärissä auringonnousua ihastelemaan, mutta aamupäivä on vierailijamääriltään rauhallisempi, ja sääolosuhteiltaan usein vielä hyvä. Iltapäivisin pilvet alkavat kerääntymään huipun ympärille, jolloin näkyvyys saattaa olla vain joitain metrejä eteenpäin. Pilvisenä päivänä ylös ei kannata lähteä ollenkaan, vaan odottaa selkeämpää säätä. Itse jouduimme ajamaan huipulle kahtena eri aamupäivänä, sillä ensimmäisenä päivänä sää vaikutti aluksi kohtalaiselta, mutta huononi nopeasti. Ei ollut mukava hytistä pilven sisällä räntäsateessa shortseissa ja t-paidassa. Ole siis fiksumpi: ennakoi sää, ja pukeudu sen mukaisesti. Huipulla on aina kylmä.


keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Mauin kohokohdat

Tämä vuosi alkoi leppoisasti Mauilla, yhdellä Havaijin kahdeksasta pääsaaresta.
Väiteltävää on, oliko fiksua lähteä niin kauas yhden viikon takia, mutta viikossa ehti tutustua yhteen saareen riittävän hyvin. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisimme käyneet toisellakin saarella.



Ensivaikutelma Havaijista oli jännittävä sekoitus amerikkalaisuutta sekä tyynenmeren vaikutteita.
Niin kauas mantereelta lentäessä olin osittain unohtanut olevani edelleen amerikassa. 
Eniten amerikkalaisuus näkyi ruoka- ja tapakultuurissa. Mauilla sai halutessaan syödä hyvinkin amerikkalaisesti, tai maistella paikallisia tyynenmeren/aasian fuusioita, kuten kuuluisaa pokea.



Mauin valttikortti on ehdottomasti sen monipuolinen luonto. Saari jakautuu kuuteen erilaiseen ilmastovyöhykkeeseen, joten kasvillisuus vaihtelee kuivasta ja karusta rehevään sademetsään.



Tarpeeksi korkealle mentäessä maisemat muuttuvat hyvinkin jylhäksi. Haleakalan tulivuoren huippu on yli kolmen kilometrin korkeudessa, pilvien yläpuolella.



Mukava bonus on tietenkin saaren kauniit hiekkarannat. Vedenalainen elämä on kuulemma hyvin monipuolista, ja erilaisia vesiaktiviteetteja voi harrastaa helposti. Vaikka oli korkeasesonki, syrjäisemmillä rannoilla resortien ulkopuolella sai parhaillaan olla aivan omassa seurassaan.



Vaikka Maui ei ehkä pääsekään omien lempikohteiden kärkeen, on siinä ainesta moneksi.